”Kuin liukkaalla jäällä” : sosiaalityöntekijöiden merkityksen antoja uskonnollisten asiakkaiden kohtaamisesta ja vakaumuksen puheeksi otosta.

Pro gradu-tutkielmassani käsittelen sitä, kuinka asiakkaan uskonnollinen vakaumus huomioidaan sosiaalityön kohtaamisessa ja sitä millaisia merkityksiä sosiaalityöntekijät vakaumuksen puheeksi ottamisesta rakentavat. Koen uskontoihin ja ihmisten vakaumuksiin liittyvän keskustelun yhteiskunnallisesti ajankohtaisena aiheena ja näen tämän taustalla osaksi vaikuttavan laajemman keskustelun ihmisten ja erilaisten kulttuuristen ryhmien moninaisuudesta. Ihmisten erityisyydet, kulttuuriset ja sitä kautta myös vakaumukselliset erot näkyvät monella tapaa myös sosiaalityön alueella. Tutkielma pyrkii osallistumaan tähän keskusteluun sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta. Sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa uskontoa ja asiakkaan vakaumusta on käsitelty usein osana kulttuurisia kysymyksiä. Myös tässä tutkielmassa hyödynnettiin kulttuurisensitiivisyyteen liittyvää tutkimusta, mutta rakennettiin viitekehystä erot lähtökohdaksi ottavasta sosiaalityön orientaatiosta. Tähän viitekehykseen yhdistin identiteettien ja kategorisointiin liittyvää teoriaa ja tutkimusta. Pro-gradu työni on laadullinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehys ammentaa sosiaalisesta konstruktionismista sekä diskurssianalyysistä. Käytin tutkielman aineistonkeruumenetelmänä teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui yhteensä 6 lasten ja perheiden parissa työskentelevää sosiaalityöntekijää. Analysoin haastattelut sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Tutkielman tulokset tukivat aiempaa tutkimusta asiakkaan vakaumuksen ja uskonnollisten teemojen käsittelyä sosiaalityössä vaikeana ja monesti ohitettavana asiana. Tähän tutkimukseen haastatellut rakensivat asiakkaan uskonnollisuuden käsittelyyn ja aiheista puhumiseen haasteista kuvaa. Tämän lisäksi aiheet koettiin toisinaan vaikeina jopa vieraina sosiaalityöhön nähden. Rakensin haasteet neljän diskurssin kautta, jotka perustuivat sosiaalityön ammatillisen roolin haastamiseen, sosiaalityön käytäntöihin ja prosesseihin liittyviin haasteisiin, jotka eivät aina haastateltavien mukaan tue vakaumuksesta keskustelua. Kolmas diskurssi rakentui sosiaalityön tietoon, tiedon saantiin sekä sen hyödyntämistä koskevaan haasteeseen ja neljäs haasteeseen koskien sosiaalityön eettisiä periaatteita